Suomen luonnonvaraiset eläimet ja niiden auttaminen – pienillä teoilla suuri merkitys
Suomen luonto on täynnä monimuotoisuutta, ja moni meistä kohtaa luonnonvaraisia eläimiä aivan oman kotinsa lähistöllä. Linnut, siilit, ketut ja monet muut eläimet jakavat arkeamme kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla. Näiden eläinten hyvinvointi on kuitenkin usein ihmisen käsissä, sillä loukkaantumiset, ravinnon puute tai ympäristön muutokset voivat asettaa ne haavoittuvaan asemaan.
Suomen luonnossa elää noin 80 nisäkäslajia, joista monet, kuten siilit, ketut, peurat ja oravat, ovat sopeutuneet elämään ihmisten läheisyydessä. Lintulajeja on vieläkin runsaammin – Suomessa on tavattu yli 491 lintulajia (2024), joista monet pesivät tai vierailevat asutuksen tuntumassa. Esimerkiksi varpuset, talitiaiset ja harakat ovat tuttuja näkyjä pihoilla, kun taas metsistä ja pelloilta voi bongata satunnaisesti jopa hirviä ja susia.
Siili on yksi sympaattisimmista naapureistamme. Tämä pieni piikikäs otus viihtyy puutarhoissa ja pensaikoissa, mutta sen elinympäristö kapenee kaupunkien laajentuessa.
Ketut puolestaan ovat älykkäitä ja uteliaita eläimiä, jotka saattavat ilmestyä pihoille etsimään ruokaa, erityisesti talvella.
Linnuista erityisesti loukkaantuneet yksilöt, kuten ikkunaan törmänneet varpuset tai haavoittuneet lokit, päätyvät usein ihmisten huomaan.
Miten auttaa luonnonvaraisia eläimiä?
Suomen eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Auttaminen ei kuitenkaan aina tarkoita eläimen ottamista hoitoon itse, vaan usein paras tapa on varmistaa, että se pääsee asiantuntijan käsiin. Tässä muutamia vinkkejä yleisimpiin tilanteisiin:
Kesähelteellä ei tule kastella tai pakkojuottaa eläimiä. Minkä tahansa luonnonvaraisen poikasen hoitaminen on erittäin vaativaa ja edellyttää välitöntä asiantuntemusta. Paras ja oikea toimenpide on ottaa välittömästi yhteyttä ammattilaiseen. Älä jätä loukkaantunutta tai selvästi vaarallisessa paikassa olevaa poikasta yksin ennen kuin olet saanut luvan poistua ja tilanne ei enää vaadi läsnäoloasi saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Loukkaantunut lintu
Miten tunnistaa, onko ikkunaan lentänyt lintu tainnoksissa vai kuollut? Myös autoihin törmänneet linnut jäävät usein eloon. Siten kannattaa ja pitääkin aina tarkistaa, jos näet linnun törmäävän johonkin tai lintu makaa maassa.
Tarkista rauhassa ja rauhallisesti. Älä koske paljain käsin hygieniasyistä ja stressin välttämiseksi. Käytä käsiesi suojana esimerkiksi ympäristön kasvillisuutta.
- Katso linnun rintaa ja vatsaa – liikkuvatko ne hengityksen tahdissa?
- Kosketa varovasti linnun rintaa tunteaksesi, lyökö sydän. Pienten lintujen sydämen lyöntejä on vaikea tuntea – älä määritä kuolleeksi vaikka et tunne.
- Tainnoksissa oleva lintu voi näyttää veltolta tai heikolta, mutta saattaa vielä toipua tuntienkin kuluttua. Kuollut lintu on yleensä jäykkä eikä reagoi lainkaan – onko jalat jäykät ja onko niska jäykkä – liikkuuko pää?
- Myös silmät voivat auttaa: jos ne räpyttelevät tai liikkuvat, lintu on todennäköisesti elossa. Kuolleen linnun silmät ovat usein suljetut tai liikkumattomat.
- Älä koskaan hautaa lintua. Jätä kuollut lintu puun tai pensaan alle, niin että sen pystyy näkemään ravintoa etsivä – ohi kulkeva luonnonvarainen.
Hae esimerkiksi läheisestä kaupasta pahvilaatikko. Tee laatikkoon ilmareikiä, ja laita lintu varovasti sinne. Jos mahdollista: Laita laatikon pohjalle lämminvesipullo ja pyyhe linnun alle. Lisää esimerkiksi tyhjään muovipulloon lämmintä vettä ja pullon ympärille kangas ennen laatikkoon laittamista.
Myös laki velvoittaa auttamaan loukkaantunutta luonnonvaraista. Älä jätä lintua loukkaantuneena yksin makaamaan. Ota aina heti yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen tai lähimpään villieläinhoitolaan:
Korkeasaaren Villieläinsairaala: Puh. klo 08.00-15.00 (toukokuu klo 17.00 asti, kesä-elokuu klo 19.00 asti, syyskuu klo 17.00 asti) 040 334 2954
Heinolan Lintuhoitola: Puh: 050 5951 415
Pyhtään Lintuhoitola: Puh: 040 518 8976
Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys (PESU ry): Puh: 045 265 2005
Turun Eläinsuojeluyhdistys (TESY): Puh: 0400 213 436
Ähtärin Eläinpuisto: Puh: 030 621 5209
Ranuan Eläinpuisto: Puh: 040 183 7309
Villi Karaja ry: Puh: 040 640 4357
PkEsy/ Hoitola Sari Valtanen Puh: 040 735 4470
Voit myös soittaa SEY:n eläinsuojeluneuvojille.
Voit myös laittaa avunpyynnön facebook -ryhmään Eläinten pelastusrinki Koko-Suomi
Siili avun tarpeessa
Siilit saattavat tarvita apua, jos ne ovat liikkeellä päivällä (ne ovat yöaktiivisia) tai näyttävät laihoilta syksyllä ennen talvihorrosta. Voit tarjota siilille vettä ja kissanruokaa, mutta älä anna maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantteja. Jos siili vaikuttaa sairaalta, ota yhteyttä asiantuntijaan. Lisätietoa siilien auttamisesta löydät esimerkiksi Korkeasaaren villieläinsairaalan –sivuilta.
Kettu pihalla
Ketut ovat yleensä terveitä ja pärjääviä, mutta jos kettu vaikuttaa sairaalta tai loukkaantuneelta, älä yritä lähestyä sitä itse. Ilmoita asiasta paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle. Jos ketulla on mahdollisesti kapi, niin voit katsoa ohjeet ketun auttamiseen kettu.info –sivuilta.
Yleiset vinkit
Tarkkaile tilannetta ensin etäältä: monet poikaset, kuten linnut tai rusakonpoikaset, eivät ole orpoja, vaan emon valvonnassa.
Vältä eläimen ruokkimista omin päin, ellei se ole turvallista kyseiselle lajille.
Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112, jos eläin aiheuttaa vaaraa liikenteelle tai on vakavasti loukkaantunut.
Pieni teko voi pelastaa elämän
Luonnonvaraisten eläinten auttaminen ei vaadi sankaritekoja, vaan usein pelkkä havainnointi ja oikeaan paikkaan soittaminen riittää. Suomessa vapaaehtoisten ja yhdistysten rooli on korvaamaton, sillä virallisia hoitopaikkoja on vähän. Paikalliset eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä, jota me tavalliset kansalaiset voimme tukea. Kun seuraavan kerran kohtaat pihallasi siilin, ketun tai loukkaantuneen linnun, muista: pienellä vaivalla voit olla osa luonnon hyvinvoinnin ketjua.